PUISTOKADUN KANSAKOULU

� Puistokadun koulu valmistui 1893. Se sijoitettiin "uuteen kaupunginosaan" paikan terveellisyyden ja liikenteen rauhallisuuden takia. 

� 1903 koulua laajennettiin kahdella luokkahuoneella ja voimistelusalilla. Koulun "puupuoli" oli valmiina. 

� 1910-luvun vaikeuksia: t�ydellinen vuoroluku, suuret luokat, kylm�t ja vetoiset luokkahuoneet, ei s�hk��, ei vesijohtoa, kaupungissa lavantautia. 

� 1920 koulua k�ytiin my�s Olavintorin kansakoulussa Olavinkadun ja Koulukadun kulmauksessa. 

� 1921 oppivelvollisuuslaki. Melkein kaikki k�viv�t koulua jo ennen "koulupakkoa".

 � 1926 valmistui kivirakennus, suunnittelijana arkkitehti Wivi L�nn. Kaupunki oli k�yh�, ja vain ns. dollarilainan turvin rakennus valmistui. Olavintorin koulu lakkasi. 

� 1930 alkoi jatkokoulu.

 � 1939-1945 sotavuodet, jolloin koulu toimi osin keskeytyneen�. Kouluthan olivat yleisesti sotasairaaloina.

 � 1952-1960 Savonlinnan seminaari Puistokadun koulun ylimm�ss� kerroksessa ja harjoituskoulu "puupuolella".

P��st�todistus 1926.

Savonlinnan kansakoulun Rangaistuskirja 1927. (Nimet poistettu.)

Ohjes��nt�j� Savonlinnan kansakoulun oppilaille, painettu 1906.

Syksyll� lasten oli noustava varhain, sill� Puistokadun kansakoulu alkoi usein jo kahdeksalta. Ruokatunti oli alakoululaisilla joskus nelj�nkin tunnin mittainen ja kaupunkilaislapset viettiv�t sen kotonaan. Kauempaa tulleilla oli ns. ruokatuntikortteeri, jossa ev�it� sy�tiin. S��tyl�istyt�t kokoontuivat kotona sy�dyn aamiaisen j�lkeen toistensa koteihin pit�m��n "ompeluseuraa" kuten �itins�kin. "Ompeluseuralaiset" s�iv�t silloin ruokasaleissa kuten paremmatkin vieraat ja yrittiv�t toisinaan kutoa pannulappuja, mutta p��asiassa aika kului leikkien erilaisilla ostoleluilla lastenhuoneissa.

Alakoulu loppui viidelt� tai kuudelta. Koska koulua oli kuutena p�iv�n� viikossa, se alkoi vasta syyskuun alussa. Syyskuun alussa tehtiin usein perunaretki Gutzeitin tervah�yryll� jonnekin saareen. Syyskuun puoliv�liss� (15. p�iv�n tienoolla) pidettiin kaksip�iv�iset markkinat Olavintorilla. Ensimm�inen markkinap�iv�, keskiviikko, oli koululaisilla lupap�iv�. My�s ty�paikoista annettiin ep�virallista vapaata markkinoilla k�ynti� varten. Koululaisten keskittyminen oli kuitenkin heikkoa my�s torstaisin, koska tytt�koulun vieress� pidettiin karusellia, jonka melu kantautui luokkiin. V�litunneilta ei olisi maltettu tulla ollenkaan sis��n. 

Ilmapallot eiv�t 20- luvulla viel� olleet yleisi�, mutta paperimassasta tehtyj� narussa roikkuvia palloja pomputettiin ja pilleihin vihellettiin innokkaasti. Loka- ja marraskuussa ei ollut mit��n kohokohtia kuukausilupia lukuun ottamatta. Viimeist��n joulukuussa alkoivat joulujuhlaharjoitukset. Harjoiteltiin n�ytelmi�, runoja ja joululauluja. Joulua ennen ei ollut merkitt�v�sti kirjoituksia ja kokeita, vaan kaikki ratkaisevat kokeet olivat kev�tpuolella. Koulu loppui niin hyviss� ajoin, ett� jouluvalmisteluihin kotona riitti hyvin aikaa. Koulu jatkui loppiaisen j�lkeen.

V�litunnilla alakoululaiset olivat yleens� koulun pihalla ja yl�koululaiset koulun edustalla kadulla. V�litunneilla leikittiin pihaleikkej�: hippaa, piilosta, sein�palloa ja hyp�ttiin ruutua. Etsij� / kiinniottaja m��r�ttiin loruilla (enten, tenten, teelikka mentten� tai ykytin, tykytin, toikon loikon, vitisi�, vatisia�). V�litunneilla punnittiin my�s suolaa, jossa seisottiin sel�t vastakkain ja otettiin lujasti k�sist� kiinni. Sitten kallisteltiin vuoroin eteen ja vuoroin taakse, jolloin toinen nousi vuorollaan toisen selk��n. 

Lapset py�riv�t my�s "rentoo", jossa asetuttiin vastakkain siten, ett� varpaan koskettivat toinen toistaan ja otettiin lujasti kiinni k�sist�. Sitten py�rittiin kovaa vauhtia taakse kallistuen. Eritt�in suosittua talvella oli hyppyytt�minen. Siin� asetuttiin pareittain vastakkain pitk��n riviin ja otettiin lujasti toisia k�sist� kiinni. K�det pidettiin vy�t�r�n korkeudella ja sitten yksi meni rivin p��h�n ja hypp�si mahalleen toisten k�sien p��lle. Toiset sitten heittiv�t hypp��j�� niin pitk��n, ett� h�n p��tyi rivin p��h�n ja joutui vuorostaan hyppyytt�j�ksi.

Puistokadun kansakoulun koulutunnit: 

alakoulu klo 10-12, jonka j�lkeen ruokatunti, ja iltap�iv�ll� j�lleen klo 15-17 tai 16-18. 

yl�koulu  klo 8-10, jonka j�lkeen ruokatunti, ja iltap�iv�ll� j�lleen klo 12-15 tai 12-16

Opintojen jatkaminen kansakoulusta oppikouluun edellytti p��sytutkinnon l�p�isemist�. Esim. Puistokadun tytt�koulun "Tipulan" p��sykokeessa testattiin sis�lukua, luetun kertomista ja kirjoittamista, aine- ja sanelukirjoitusta sek� uskontoa ja maantietoa. Vuonna 1921 tyt�t saivat my�s mahdollisuuden jatkaa opintojaan oppikoulun j�lkeen Savonlinnan lyseossa, jossa linjavaihtoehtoina oli klassinen, kielipainotteinen ja matemaattispainotteinen, reaalilinja.

Kansakoulun ensimm�inen miesopettaja oli Aleksander Ramstedt. H�n syntyi Savonlinnassa tammikuun 9. p�iv�n� vuonna 1848. K�yty��n Savonlinnan alkeiskoulua h�n erosi IV luokalta ja siirtyi maanmittarioppilaaksi Pohjanmaalle. T�ss� toimessa h�n oli kolme vuotta, jonka j�lkeen h�n p��si sis�lle Jyv�skyl�n opettajaseminaariin, josta h�n valmistui 1872. Ramstedt toimi opettajana ensin Mikkeliss� vuosina 1872-1875. H�n toimi oman virkansa ohella voimistelun ja laulun opettajana lyseossa ja opetti laulua my�skin neiti Antellin koulussa. Savonlinnaan h�net valittiin opettajaksi vuonna 1875, jolloin ensimm�inen kansakoulu perustettiin. H�n toimi kansakoulun opettajana Savonlinnassa kuolemaansa asti, vuoteen 1889. H�n toimi Savonlinnan reaalikoulussa laulun opettajana vuosina 1878-1885, "Savonlinna" -lehden toimittajana lehden perustamisesta v. 1876 alkaen kuolemaansa asti. H�n toimi my�skin kaupunginvaltuustossa jonkin aikaa. Aleksander Ramstedt kuoli 16. helmikuuta 1889.

Kansakoulun ensimm�inen naisopettaja oli Aleksandra Aurora Alm. H�n syntyi Kuopiossa 20.9.1849. K�yty��n Kuopion ruotsalaisen koulun h�n p��si oppilaaksi Jyv�skyl�n seminaariin, josta h�n valmistui 1869. Aluksi h�n toimi opettajana Saarij�rven kirkonkyl�n koulussa lukuvuonna 1869-70, sitten J�ms�n Seppolan koulussa 1870-72, edelleen Tohmaj�rven V�rtsil�n koulussa 1872-74 ja Valkealan kirkonkyl�n koulussa 1874-75. Savonlinnassa h�n toimi opettajana koulun perustamisesta 1875 l�htien vuoteen 1899, jolloin h�n siirtyi el�kkeelle. Opettaja Alm oli uranuurtaja, samoin kuin opettaja Ramstedt. Opettajana h�net tunnettiin tarmokkaaksi ja vaativaksi. Joskus h�n suhtautui laiskotteleviin oppilaisiinsa ankarin ottein. H�nen el�m�ns� p��ttyi 21.1.1915.

Aapinen, Herm. Niemi, Helsinki 1925.

Oppilasluettelot koulun alkuajoilta ovat ep�tarkkoja ja puutteellisia ja osa tiedoista on kadonnut mm. tulipalon yhteydess�, josta kerrotaan p�yt�kirjassa tammikuun 17.p�iv�lt� vuonna 1882. 

Ensimm�isen� lukuvuotena kansakoulussa on ollut oppilaita yhteens� 67, joista 20 luokilla I-II, 17 luokilla III-IV ja 17 luokilla V-VI. Tytt�j� koulussa on ollut yhteens� 40 ja poikia 27. Uusia oppilaita on tullut 20. Lukuvuoden p��tteeksi p��st�todistuksen on saanut 15 oppilasta, joista kaikki olivat poikia. Kansakoulusta valmistui noin 1/3 oppilaista, sill� osa oppilasm��r�st� siirtyi II-luokalta oppikouluun. Toisaalta osa oppilaista varsinkin koulun alkuaikoina on siirtynyt koulusta ansioty�h�n ja j�tt�neet koulunk�ynnin kesken. My�hemmin oppivelvollisuuslain tultua voimaan ei koulun kesken j�tt�minen en�� ollut mahdollista paitsi korkeampaan kouluun siirrytt�ess�. 

Oppilaiden m��r� on alusta asti ollut jokseenkin s��nn�llisess� nousussa. Erityisesti oppilasm��r� on kasvanut lukuvuonna 1905-1906, johon vaikutti kaupungin asukasluvun lis��ntyminen Savonlinna-Elisenvaara rautatien rakentamisaikana. Samoin nousi oppilasm��r� huomattavasti my�s lukuvuonna 1920-1921, jolloin toimintansa lopettaneen kolmiluokkaisen valmistavan koulun oppilaat siirtyiv�t kansakouluun. 

Lukuvuosina 1922-23, 1923-24 ja 1924-25 oppilasm��r�t ovat laskeneet, johon lienee syyn� syntyvyysprosentin aleneminen sotavuosina. Vuonna 1925 alkaa oppilasm��r� j�lleen nousta. Yleisesti on oppilaiden k�yt�s ollut hyv� ja ankarimpien rangaistusten, kuten koulusta erottaminen, on ollut harvinaista. Jos oppilas on ollut v�ltt�m�t�nt� erottaa koulusta, on h�net ohjattu johonkin kasvatuslaitokseen saamaan edelleen ohjausta. Ortodokseja on ollut koulussa vuosittain vain muutamia ja heille on antanut opetusta ortodoksisen kirkon kirkkoherra.

Yl�kansakoulun piirustusopetusj�rjestelm�n Teht�v�luettelo, Sauramo Oksanen, Jyv�skyl�n seminaarin piirustuksen opettajatar, Jyv�skyl� 1925.

Savonlinnan kaupungin ylempi kansakoulu. Opetusohjelma lukuvuonna 1926-27.

Aina vuoteen 1894 ty�skenteli koulussa kaksi opettajaa, nais- ja miesopettaja. Ylemm�ss� kansakoulussa (luokat III-VI) olivat pojat ja tyt�t erotettuina poika- ja tytt�luokkiin, mutta alemmassa koulussa (luokat I-II) opetettiin kumpaakin sukupuolta yhdess�. 

Miesopettaja opetti yl�koulun poikaluokkaa viisi tuntia p�iv�ss� ja tytt�luokkaa yhden tunnin p�iv�ss�. Naisopettaja opetti tytt�luokkaa nelj� tuntia p�iv�ss� ja alemmassa koulussa ne kaksi tuntia, jotka alakoulun oppilaat p�ivitt�in koulussa k�viv�t. Vuonna 1893 perustettiin alakouluun uusi opettajattaren virka, johon uusi opettajatar astui lukuvuonna 1894. 

Koulun opetus- ja ty�suunnitelmat olivat koulun alkuvuosina varsin ep�m��r�isi� ja puutteellisia. Kansakouluasetuksen 106 ja 107 �:ss� oli m��r�tty alemmassa ja ylemm�ss� koulussa opetettavat oppiaineet. Aineiden laajuus oli kuitenkin opettajan harkinnassa, sill� sit� ei oltu m��ritelty. Opettajien tuli kuitenkin laatia opetussuunnitelma lukuvuotta varten ja j�tett�v� se johtokunnan ja tarkastajan tarkistettavaksi ja hyv�ksytt�v�ksi. Koulun opetusohjelmaan ensimm�isen lukuvuoden 1875-1876 aikana kuuluivat seuraavat opetusaineet:

Alakoulussa: Raamatunhistoria, suomenkieli, laskento, kaunokirjoitus ja laulu

Yl�koulussa:

Poikaluokalla: Uskonto, suomenkieli, laskento, mittausoppi, maantieto, suomenhistoria, kirjoitus, kuvaanto, laulu ja voimistelu. 

Tytt�luokalla: Uskonto, suomenkieli, laskento, maantieto, suomenhistoria, kirjoitus, laulu, voimistelu ja k�sity�.

Lukuvuonna 1877-1878 otettiin yl�koulun opetusohjelmaan lis�ksi luonnontieto.

Puistokadun kansakoulun 2. kerros (1926, Wivi L�nn)

Koulukalusto oli alkuaikoina varsin vaatimatonta ja ep�mukavaa. Oppilailla ei ollut pulpetteja, vaan ainoastaan ns. koulupenkit, jotka olivat 9 jalkaa (n. 9 kertaa 30 cm) pitk�t. Terveydellisist� syist� luovuttiin penkeist� ja ns. oppilasp�ydist� ja vuonna 1920 hankittiin ensimm�iset ajanmukaiset oppilaspulpetit Helyl�n koulukalustotehtaasta. My�hemmin on hankittu muutakin kalustoa, mik�li koulun ahtaissa tiloissa on ollut riitt�v�sti tilaa. Kaupunginvaltuuston p�yt�kirjat koulun alkuvuosilta kertovat valtuuston pit�neen hyv�� huolta koulusta. Jyv�skyl�st� kaupunki osti koulua varten laatikon, joka sis�lsi "luonnontieteellisi� keinokaluja opettamista varten". Herra kansakoulunopettaja Ramstedtia pyydettiin hankkimaan kaupungin kustannuksella opetukseen tarvittavia karttoja, kirjoja ynn� muita.

T�rke�n� edellytyksen� kouluty�lle oli, ett� oppilailla oli kunnollinen vaatetus. Kaupunki piti hyv�� huolta v�hempivaraisten kansakoulunoppilaiden avustamisesta ja koululaiset saivat avustusta my�s yksityisilt� kaupunkilaisilta ja hyv�ntekev�isyysyhdistyksilt�. Erityisesti Savonlinnan rouvasv�enyhdistys on koulun ensimm�isin� vuosikymmenin� huolehtinut v�h�varaisten koululaisten vaatettamisesta. My�s Mannerheimin lastensuojeluliiton Savonlinnan haaraosasto on omalta osaltaan auttanut v�h�varaisia koululaisia lahjoittamalla esimerkiksi vuonna 1921 alusvaatteita 61 kansakoulun oppilaalle.

Kansakoulussa olevien varattomien oppilaiden ravitsemiseksi on vuodesta 1919 alkaen kaupunginvaltuusto my�nt�nyt varoja koulukeittolan yll�pit�miseksi kunakin vuonna ajalla tammi-huhtikuu. Keittolasta on jaettu l�mmint� liemiruokaa keskim��rin 100 oppilaalle vuosittain. Toimenpiteell� on varmasti ollut suuri merkitys lasten ty�kyvyn ja hyvinvoinnin saralla. Koulukeittolan toiminnasta ovat huolehtineet muutamat koulun johtokunnan j�senet, osa opettajista sek� koulun johtaja. Ruuanlaittajana on toiminut em�nn�itsij� yhden apulaisen avulla. Kasvatukselliselta kannalta olisi ollut eduksi, ett� lapset saivat nauttia ravintoannoksensa yhteisess� p�yd�ss� koululla opettajan valvonnan alaisina. Tilanahtauden vuoksi t�m� oli alkuun mahdotonta, mutta uusiin koulurakennuksiin varattiin koulukeittolaa varten tilat ruokasali ja keitti�.

 Arkkitehti Wivi L�nnin suunnitteleman Puistokadun kansakoulun 1. kerroksen pohjapiirustus

Koulun oppilaiden terveydentila on yleisesti ollut hyv�. Lavantaudin riehuessa kaupungissa vuonna 1907 ja 1915 m��r�si piiril��k�ri, ett� juomavesi koulussa on keitett�v�. Lukuvuonna 1918-1919 lavantaudin j�lleen riehuessa kaupungissa siihen sairastui koulun oppilaista vain kaksi. Vuonna 1908 piiril��k�rin m��r�yksest� kiellettiin niiden oppilaiden koulunk�ynti, joiden rakennuksissa ilmeni tulirokkoa. Koulun terveydellisi� oloja valvoi koulul��k�ri erityisen ohjes��nn�n mukaan. Ensimm�inen koulul��k�rin virka perustettiin vasta vuonna 1917. T�t� ennen terveydellisist� oloista huolehti piiril��k�ri. Kouluhoitajattaren virka perustettiin 1926. Kouluhoitajattaren tuli toimia Kouluhallituksen tarkastaman ja hyv�ksym�n johtos��nn�n mukaan, koulu- ja hammasl��k�rin, opettajien ja oppilaiden vanhempien apuna terveydenhoitoa koskevissa asioissa.

Koulun kellarikerros 

(1926, Wivi L�nn)

Kaupunginvaltuuston suosiollisella vaikutuksella kansakoululle saatiin my�s ns. koulukasvitarha. Sen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1915, mutta hanke j�i lep��m��n aina vuoteen 1920 asti, jolloin onnistuttiin saamaan tarkoitukseen sopiva maa-alue. Maa-alue saatiin Savonniemelt� ja se oli pinta-alaltaan 3000m�. Paikalle aiottiin j�rjest�� juuri- ja vihanneskasvitarha, hedelm�puutarha ja n�yte- ja koeviljelyspalstat. Kuitenkin varojen puutteen takia paikalle j�rjestettiin vain juuri- ja vihanneskasvitarha. Kasvitarhaty� aloitettiin vuonna 1921 ja osanottajina siin� oli silloiset 60 kansakoulun oppilasta ylemmilt� luokilta. Osanotto on ollut vapaaehtoista. 

Kasvitarhaan on otettu ainoastaan sellaisia oppilaita, joilla ei ole ollut mahdollisuutta p��st� kes�ll� maalle. Kullakin oppilaalla on ollut oma viljelysarkansa, suuruudeltaan n. 16-20m�. Oppilaat kylviv�t palstoilleen (kaalin)kupuja, kukkakaalia, lanttua, naurista, porkkanaa, punajuurta ja kukkia. Kasvitarhaty�ll� on ollut suuri merkitys, ei ainoastaan sen antaman ravinnon vaan erityisesti sen vuoksi, ett� lapset ovat saaneet olla hy�dyllisess� ja hauskassa ty�ss� ja varjeltuneet siten monesta mahdollisesta turhasta ajanvietosta. Suojeluskasvatuksen kannalta on kasvitarhaty� siis hyvin suositeltavaa.