kävelet alas Eerikinkatua, saavut Savonlinnan vanhimmalle kadulle, Linnankadulle. Olet kaupunginosassa, joka alkoi muotoutua Olavinlinnan rakentamisen myötä 1500-luvulla.

Vanhan kaupungin tässä osassa asui virkamiesperheitä hyyryläisineen 1900-luvun alkupuolella. Vähäväkisemmän väestön asuinaluetta olivat Vääräsaaren ja Ruislahden kaupunginosat.

Linnan tienoilla sijainnutta asuinaluetta pidettiin niin hienona, että savonlinnalaisten puheissa Linnankatu (ent. Herttuankatu) oli saanut lisänimen Pariisinkatu. 

Talot rakennettiin tontin kadunpuoleiselle reunalle ja sisäänkäynti taloon oli pihan puolelta. Ulko-ovet alettiin 1800- ja 1900- lukujen vaihteessa rakentaa kadun puolelle, ja kuusiruutuiset ikkunat väistyivät T-ikkunoiden tieltä.

Linnankatu 13 piirustuksia.

1700-luvulla rakennettu kruununvouti Antellin talo sijaitsi Linnankatu 20:ssa, nykyisen perhehotelli Hospitzin paikalla. Kuva 1920-luvulta.

1900-luvun alussa saatettiin pitää kotieläimiä talousrakennuksissa niin, että aamulla voitiin herätä kukonlauluun tai lehmien ammuntaan kun karjaa paimennettiin Kalkkuinniemen laitumelle.

Kaivoa tai saunaa ei pihassa yleensä ollut. Saunomassa käytiin Kerttulan saunassa Saunasaarella, joka sijaitsi Koulukadun Pihlajaveden puoleisessa päässä.

Kaivovesi haettiin eri puolille kaupunkia rakennetuista kaivoista kantamalla tai tynnyreittäin hevoskärreillä ajaen. Linnankadun ja sen ympäristön asukkaiden lähin kaivo sijaitsi Tottinkadun varrella nykyisen kirjaston mäen rinteessä. Pitkän kaivomatkan takia Linnankadun asukkaat kantoivat juomavetensä myös virrasta Tallisaaren sillan lähellä olleelta vedenottopaikalta.